tiistai 10. helmikuuta 2015

Pikku juttuja



Siunaa ja varjele! Siitä on tosiaan kohta viisikymmentä vuotta!
Minä pieni ekaluokkalainen. Piirustustunti.
En tiedä mistä olin omaksunut tavan rajata mustalla värillä kaikki piirustuksen jo väritetyt hahmot. Kaikki erikseen.
Ja silloin käytettiin Sakura-pastelleja, eli väri oli öljyisen pigmenttikylläinen.
No opettaja siihen aika äkkiä sitten ilmaisi mielipiteensä: mustalla ei saa rajata. Kiitos siitä.
Muistikuva välähti mieleen jostain uumenista kun katselin näitä ja lapasia ja sitä mitä mun pään suunnitteluosastolla par'aikaa muhii.
Mustia hihansuita ja helmoja, mustia reunoja huiveissa.
Ja mustia blokkeja siellä sun täällä.




                    Stillin helma on kovin pitkäveteistä työstettävää. Haluan siitä mekkopituisen.
                    Ei siinä auta edes viikon annos Gran Hotelia putkeen.
                    Välillä tulee vastustamaton hinku johonkin muuhun, uuteen, tietysti.
                    Janakkalan tuliaisina tuli taas tuotua materiaalia moninaisiin houkutuksiin.




                     Olen nyt edes yrittänyt hillitä sen verran,
                     että taltutan pahinta tuskaa sellaisilla pikku jutuilla.
                     Kämmekkäät oli pakko aloittaa eilen illalla kun alpakan jämiä oli pitkin lattiaa.
                     Ja tein ne saman tien loppuunkin. Ja yö oli jo pitkällä.


                     Heti nyt-kämmekkäät 
                     koko 7-8
                     Lankana Dropsin Alpaca, sukkapuikot 2,5
                     Menekki noin 60 m / 15g  per väri
                     Silmukoita 12 per puikko = 48
                     25 krs 2o2n-joustinta ja sitten 19 krs sileää oikeaa.
                     Vuorotellen 1 krs kumpaakin väriä.
                     Kiilapeukalo, lisäys joka 3.krs 8x niin, että lisäykset tulevat 1.puikon 1.s:n jälkeen
                     = yht. 17s peukaloa varten.
                     Ja kyllä, molemmissa samalla kohtaa (laiskuuttani).
                     Ohje oikeaoppiseen löytyy esim. täältä.
                     Kun ei ole mitään kärkikavennuksia, ne asettuvat oikein mukavasti molempiin käsiin.
                     Hieman saattaa herkimpiä häiritä, kun langanvaihtokohta tulee eri paikkaan kämmentä,
                     mutta luotan siihen, että ei se liikaa näy :D.
                     Kun lisätyt silmukat on poimittu apulangalle loin 1.puikon 1. s:n jälkeen 3 s,
                     yhdistin, neuloin 2 krs ja kavensin sitten silmukat pois,
                     (puikoilla on jälleen 48 s)
                     Sitten tuli vielä 15 krs raitaa ja 14 krs sileää mustalla ja loppuun 5 krs 2o2n-joustinta.
                     Peukalo tulee mustalla, yhteensä kolmelle puikolle poimitaan 8s per puikko = 24s.
                     Peukalossa samat 14 + 5 krs.
                     That's it. Tai no siis, päätellään silmukat tietysti.




                     Jo Janakkalassa ihanat langat tekivät samaa työtään.
                     Siellä syntyivät nämä opossuminkarvalapaset.
                     Nämäkin ovat mallia molemminkätinen.
                     Ja samat silmukat, 48 aloitussilmukkaa jne...
                     Teen kavennukset aina kun vaan voin sädekavennuksena,
                     ettei tarvitse passata peukalokiilaa eri kohtaan.
                     Ei se vaikeaa ole, mutta laiska luistaa aina kun voi.
                     Lankana ohut Kauri.
                     Ihana lanka, josta lisää tietoa linkin takana.


           

                      Tein elämäni ensimmäisen Rikke-pipon.
                      Vai pitäisikö sen olla pipa, Tampereella nääs.
                      (vasta muutaman vuoden ikäisenä tamperelaisena jaksan innostua näistä)
                      Langaksi valitsin Katian Cashmere.
                      Tää nyt on vähän tylsää, mutta sekin on lopetettu.
                      Mutta ei se mitenkään tunnultaan kauheasti eronnut jostain pehmeästä merinosta.
                      Vähän olen viivästellyt tämän liki kaikkien päässä keikkuvan ihanuuden neulomista,
                      koska pelkäsin, että tämä viimeinenkin toivo saada mulle sopiva pipo pettää karvaasti.
                   


                      Hei se oli hyvä!
                      Ja se sopii mun lempikaulahuivin kanssa.
                      Vaikka sen kanssa nyt sopii melkein mikä vaan, se on tehty niin monesta eri langasta.
                      Kaikki nämä pikku jutut sopivat yhteen.
                      Se on minulta jo melkoinen maltin osoitus.
                      Olen malttanut edes hetken ajatella ennen aloittamista.
       
                     Still Light!



2 kommenttia:

  1. Mietinpä vaan, miksi tuontyyliset "piirrustussännöt" kerrottiin vasta jälkikäteen. Tai olisko vaikka valkoisella saanut rajata. Et muuten ihan heti taida kyllästyä mustiin rajauksiin, ynnä muihin. Eikun lisää vaan.

    Hienot nuo alpakkaiset käpälikkäät. Lempihuivissa onkin muuten tosi kiva ilme ja niin sopivan sävykkäät raidat.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kyllä mä selkeesti rajat tarvitsen :D

    VastaaPoista