Huiveja ja luentoja

Tyttäreni vaateajattelun varmaan ensimmäinen teesi on: pipoja ei voi koskaan olla liikaa.
Minäkin olisin pipoihminen. Minä tykkään pipoista. Mutta pipot eivät tykkää minusta.
Neulon innoissani jonkun ihanuuden, sovitan sitä, no joo - ja aikanaan tyttäreni antaa sille hyvän kodin.
Mutta huiveja ihmisellä täytyy olla, paljon, pursuavasti.
Mä en oikein tykkää mistään pitsihuivimeiningistä.
Vaikka netti on pullollaan mitä ihanampia malleja ja projekteja,
en vaan ole löytänyt vielä mieleistä mallikertaa.
Sellaista, missä ei ole juuri mitään, mutta on se jokin.
Mutta sileää raitaa, ainaoikeeta, pitkää, kolmiota ja tuubia, niitä tulee kuin tuutista.
Mä tykkään kokeilla sävyillä ja langoilla, materiaali merkitsee.
Ja kait silläkin on osuutensa, että sellaista on hyvä pistellä menemään lukiessa
(tai luennolla, herrajjesta, mä varmaan kiemurtelisin ja haukottelisin itseni hengiltä,
jos ei olisi sitä neulomista)

Lankana Malabrigo Lace, puikot 3.

Aloitin tämän tekemisen toissa neuletapaamisessa.
Siellä kun ei minun keskittymiskyvylläni neulota mitään,
mikä vaatii enemmän laskemista kuin joka toinen kerros.
Tänään oli luvassa kuusi tuntia luentoja vanhuspalvelulaista ja laatusuosituksesta.
Kaivoin kasan alta iloisen keltaisen alun ja pakkasin eväiden seuraksi kassiin.
Kilkuttelin sitten päivän menemään ja tuloksena oli että juuri sopivasti päivän päätteeksi mulla oli uusi huivi.

 Ja mun repulla uusi kaveri.
Kätevää. Ja taloudellista ajan käyttöä. Ja ihanaa!















Mä kutsun näitä luentohuiveiksi.

Kolmiohuivin perusohje: 
Aloitetaan yläreunan keskeltä, (ja tässä on siis kyseessä ainaoikein-huivi): Luo 2 s,
1.krs_2o,
2.krs_neulo 1.s sekä etu-että takareunasta, 2o, neulo viimeinen s sekä etu-että takareunasta,
3.krs_neulo krs o,
4.krs_1o, lisää 1s silmukoiden välisestä lenkistä kiertäen, 1o,(lisää silmukkamerkki,) 1o, lisää 1s silmukoiden välisestä lankalenkistä kiertäen,
5.krs_neulo krs o,
6.krs_1o, lisää 1s kuten edellä, 1o, lisää s, 2o, lisää s, 1o, lisää s, 1o,
7.krs_neulo krs o.
Jatka neuloen niin, että lisäät joka toisella kerroksella molemmissa reunoissa 1s (lankalenkistä kiertäen yhden silmukan päässä reunasta) ja 1s kahden keskisilmukan molemmilla puolilla. Siis 4s yhteensä per krs. Neulo kunnes huivi on sopivan kokoinen.
Päättele silmukat tarpeeksi löyhästi, ettei reuna kiristä.
Tämä on siitä ihana perusohje, että tätä voi käyttää millä langalla vaan, ohutta tai paksua, villaa, silkkiä, pellavaa ja hyvä tulee aina. Ja kokoa voi pähkäillä siinä neuloessaan. Tässä pikkuhuivissa oli silmukoita n. 340 kun päättelin sen. Kai se olisi hyvä pingottaa ja kostuttaa :)

Hieman toisenlaisen pinnan ja muodon saa, kun aloittaa alakärjestä luomalla 3s, neuloo ainaoikein ja lisää joka krs:n alussa 1s:n (neulo krs:n 1.s kahteen kertaan, eli etu-ja takareunasta.) Tässä toisessa ohuesta puuvillalangasta neulotussa luentohuivissa oli vähän päälle 400s kun päättelin sen. Virkkasin vielä huivin ympäri 3p samaan s:aan joka 3s -reunuksen.






Huomenna alkaa osaamisalan näyttötutkintoviikko, että saattaapi olla neulomiset vähemmällä.
Mutta loppusuora häämöttää, hyvä minä, kyllä mä tän tsemppaan!